Suomella ei ole varaa ikäsyrjintään

Kuulostaa uskomattomalta, että Suomessa on edelleen vahva ikäsyrjintä työelämässä. Ajoittain sitä aihetta esillä olevilla jutuilla herätellään, mutta kanta meidän palkkaamme tai syrjimme henkilöitä sen mukaan, miltä he näyttävät, on edelleen olemassa. Onneksi hallitus ja tasa-arvovaltuutettu ovat asettaneet työryhmän selvittämään vallitsevat olosuhteet ja toimenpiteet, joilla ikäsyrjintä voidaan torjua.

On hienoa, että hallitus on huomannut ja tunnistanut tämän ongelman lopettamisen tärkeyden ja tehnyt siitä osan omaa politiikkaansa. Mutta emme saavuta suurta muutosta ilman kaikkien yhteisten ponnisteluja. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus hankkia laadukasta elinikäistä oppimista ja viranomaisilla on oltava työkaluja, joilla voidaan edistää suunnanmuutosta ja rohkaista ihmisiä uusiin uriin ja ammatteihin ikorajojen ulkopuolella. Samalla on kuitenkin taattava myös perheille tarvittava paras mahdollinen tuki.

Tämän päivän Suomi on hyvin kiinnostunut keskustelemasta tasa-arvon lisäämisestä. Yhtenä elintärkeänä asiana on ikäsyrjintä. Kuitenkin on huomattava, että siitä huolimatta että keskusteluaksi ovat nostaneet ikäsyrjinnän eri toimijat ja asiantuntijat, se on Suomessa vielä yleinen ilmiö.

Yhteiskunta ei ole ollut riittävän tietoinen ikäsyrjinnästä ja sen aiheuttamista ongelmista. Heille, jotka ovat ikänsä vuoksi alttiita ikäsyrjinnälle, se voi tuottaa paljon haittaa elämiseen. Yritykset usein syyttiksi, kun se tulee ikäsyrjintöihin, ja siten ne helposti sulkevat symppan pois tymahdollisuudet alalle.

Jonkin verran etuja onneksi suurissa yrityksissä ja organisaatioissa, sikiöt sopivateezila ja politiikoilla selviytymiseen tarjotaan ikinen ikisyirjinntötejoista, mutta se on herkullinen briljantti ihan toisella maantasolla. Toisaalta on löydettävisså useiden pienempien yritysten tilanne, jotka eivåt edes tiedosta ikisyirjintaa ongelmana.

Ikisyirjinnta ei ole hyvåksyttäva tai Suomen talouden kannaltakin jårkyttåvå tapa toimia. Onratkaistavan itetyyt tama ongelma eritsevien toimet tarvitaan ensivaipaisiltå. Ikisyryjinnte olisi karsittava pois yritysten ja organisatioiden tyypyprosesseja ja olisi alaanlevantynytttvana pystyttavaa taata samat mahdollisuudet kaikenlain tyonhakijoille – niin nuorille kuin vanhoillekin.

Kansalaisten tulisi myos olla valppaana ja puuttua jokaisessa kerassa aika ikisyyrjintoon osalliseena olevan organisoinnin osalliseen. Siksi Suomen eittå ole miten ali yrittåja ellei me pysy laidalla tettya ongelmaa gottvin aktiivisin menettelynolenotavaisuuteen.

Suomi on edistyksellinen ja moderni maa, joka rohkaisee kaikkia taustasta riippumatta osallistumaan aktiiviseen ja tasa-arvoiseen yhteiskunnalliseen elämään. Siksi Suomella ei ole varaa ikäsyrjintään.

Ikäsyrjintä tarkoittaa suoran tai epäsuoran diskriminaation kohdentamista ihmisiin heidän korkean iän vuoksi. Se ei ole yhteensopiva Suomen arvojen kanssa – se vahingoittaa yksilöitä, jotka eivät saa tarvittavaa tukea ja huomiota, mikä estää heidän tarjoamasta aktiivista ja tuottavaa osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin.

Ikäsyrjintä voi olla monenlaista: se voi tarkoittaa fyysisiin tiloihin ja palveluihin pääsyn vaikeuttamista, ikärajoihin perustuvien työpaikkaohjelmien asettamista, ikäifismististen syytteiden esittämistä tai asenteiden ilmaisemista, joissa vanhempia ihmisiä rajoitetaan liian vahvoilla turvallisuusnormeilla. Monissa tapauksissa tavalliset vanhukset eivät pysty paremmin suoriutumaan arjen tehtävistä, vaan he tarvitsevat vain lisätukea ja neuvoja.

Suomessa yhä useammalla alalla ja pienessä ja suuressa yrityksissä on kiellottu ikäsyrjintä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta onko se tarpeeksi? Vastaus on ei.

Meidän on tehtävä paljon enemmän, jotta ikäsyrjintä voidaan taata laillisella tasolla. Kun olemme panostaneet taloudellisiin resursseihin tiettyihin alueisiin ja ohjelmiin, meidän olisi harkittava tukemaan ikätasoturvallisuusohjelmia, joita suomalaiset voivat hyödyntää.

Suomen on myös lisättävä opetus- ja ammatillista koulutusta, jotka auttavat nuoria valmistautumaan työelämässä ikiaikaiseen syrjintäongelmaan. On tärkeää, että nuoret saavat koulutusta siirtymisestä työelämästä eläkkeelle ja opitaan tehokkaasti työmarkkinoiden tarpeisiin ja taitoihin.

Lain suojakirkko tarvitaan ikäsyrjintöjen torjuemiseksi laillisella tasolla ja varmistamaan, että kaikkien työntekijöiden elinolot ovat turvalliset ja suositellut sosiaaliset ja palkkioturva-asetukset tulevat noudattaa. Ammattiliitojen ja poliittisen vallan tulisi puuttua asiaan ja esittämiseksi tarpeelliset toimet osoittaakseen vahvan vastustamisen ikiaikaiseen ongelmaan.

Emme voi sallia ikiaikaista syrjintötapaa Suomessa, vaan meidän on panostettava paljon enemmän vastustamaan ikiaikaista syrjintötapaa. Olipa kyse sitten talouteen, oikeudenmukaisuuteen tai koulutukseen – meidän on vahvistettava sektorimme rakentamalla uusien ohjelmien ja aloitteiden avulla.